Terveys

Löwchenien terveys

Yleisesti ottaen löwchen on erittäin terve rotu, mutta kuten kaikilla roduilla, myös löwcheneillä esiintyy joitakin periytyviä sairauksia ja vikoja. Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti l. piilevästi. Vastuuntuntoinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä koiria, siitä huolimatta voi joskus käydä niin, että kaksi tervettä siitoskoiraa kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, ja keskenään paritettuna saavat aikaan sairaan tai sairastuvan yksilön.
Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun koira on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän. Kaikki synnynnäiset sairaudet eivät ole perinnöllisiä eivätkä myöskään kaikki perinnölliset sairaudet synnynnäisiä. Ostajan tulee ymmärtää, että hankkiessaan pennun, hän ostaa sen siinä kunnossa kuin se luovutushetkellä on. Pennun terveydentila luovutushetkellä käy selville eläinlääkärin lausunnosta, joka kasvattajalla tulisi olla jokaisesta pennusta.
Jos koirallasi todetaan jokin sairaus, kerro siitä koirasi kasvattajalle sekä yhdistykselle. Näin toimimalla autat koko rakasta rotuamme.

YLEISESTI KOIRIEN SAIRAUKSISTA JA VIOISTA, joita saattaa esiintyä myös löwcheneillä.

NAPA- JA NIVUSTYRÄ
Vatsanpeitteeseen kehityskaudella jääneitä aukkoja, josta suoli pääsee tunkeutumaan ihon alle. Näkyy pehmeänä pattina ihon alla. Useimmissa napatyrä-tapauksissa navan aukko on perintötekijöiden vaikutuksesta liian suuri ja sulkeutuminen epätäydellistä. Nivustyrä taas on kääpiökoirilla yleisempi nartuilla. Leikkaustarve kannattaa harkita lopullisesti vasta, kun pentu on hieman kasvanut. Tyrät luetaan periytyviksi vioiksi.

KIVESVIKA
Normaalisti uroksen molemmat kivekset ovat kivespussissa, mutta joskus toinen tai molemmat kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon. Eläinlääkärit suosittelevat kivesvikaisen uroksen leikkauttamista. Piilokiveksistä urosta ei tule käyttää jalostukseen.

PURENTAVIAT
Eri asteiset purentaviat ja hammaspuutokset eivät ole harvinaisia, ja ne ovat periytyviä. Pentu vaihtaa hampaitaan 4-6 kk:n iässä, mutta purenta voi muuttua vielä aikuisiälläkin. Purentavirheiden välttämiseksi koiran omistajan tulee huolehtia siitä, että kaikki maitohampaat irtoavat ajallaan, tai ne on syytä poistattaa eläinlääkärillä.

PATELLALUKSAATIO 
Polvilumpion sijoiltaanmeno Patellaluksaatiossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisiluun alapään telaurasta polven etupuolelta sen sisäpuolelle. Lievänä patellaluksaatio ei yleensä aiheuta pienikokoiselle koiralle ongelmia, vaikeampiasteiset voidaan joutua hoitamaan kirurgisesti.

HARMAAKAIHI (HC)
Synnynnäinen harmaakaihi voi olla perinnöllinen, tai se voi johtua emosta tai muista silmän kehityshäiriöistä. Havaitaan yleensä 8-12 viikon iässä.
Juveniili harmaakaihi alkaa 1-6 vuoden iässä, se voi olla perinnöllinen, mutta voi myös johtua esim. ravinnosta tai tulehduksesta. Alkaa linssin paikallisena sumentumana ja leviäminen kestää muutamista kuukausista vuosiin.
Seniili harmaakaihi kuuluu eläimen vanhenemismuutoksiin. Se alkaa vanhuusiässä ja kehittyy hitaasti.
Harmaakaihi voidaan hoitaa lääkityksellä, tai täysin kypsän harmaakaihin ainoa näkökyvyn palauttava hoito on linssin poisto kirurgisesti.

PRA, etenevä verkkokalvon surkastuma
Perifeerinen PRA, jossa verkkokalvon surkastuminen lähtee reunoilta ja joka lopulta johtaa täydelliseen sokeuteen. Periytyy yleensä autosomaalisen resessiivisen geenin kautta, mikä tarkoittaa sitä, että PRA-sairaan koiran molemmat vanhemmat ovat taudin kantajia, vaikka ne itse saattavat olla kliinisesti terveitä.
Sentraalinen PRA, jossa verkkokalvon surkastuminen alkaa keskeltä, ja joka ei välttämättä johda täydelliseen sokeuteen. Todennäköisesti periytyvyys tapahtuu dominantin geenin kautta vaihtelevalla penetranssilla, mikä tarkoittaa sitä että PRA-sairaus saattaa esiintyä koiralla, vaikka se olisi saanut tautigeenin vain toiselta vanhemmistaan.

RETINAALINEN DYSPLASIA (RD)
RD eli verkkokalvon kasvuhäiriö on synnynnäinen, molemminpuolinen silmäsairaus. Tämä silmäsairaus johtaa usein sairastuneen koiran verkkokalvojen täydelliseen irtautumiseen. Periytyy resessiivisesti.

LEGG-PERTHES
Reisiluun pään kuoliosairaus, joka aiheutuu reisiluun kaulan alueen verenkiertohäiriöstä. Sairaus tulee ilmi yleensä 4-10 kk:n iässä, se ilmenee jalan ontumisena tai kannatteluna ja on erittäin kivulias. Pitkälle edenneissä tapauksissa reisilihakset surkastuvat. Korjausleikkauksista on hyviä kokemuksia. Sairauden katsotaan olevan resessiivisesti periytyvä.

EPILEPSIA
Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista koirilla. Tarkalleen ei voida sanoa kuinka epilepsia periytyy koirilla. Sitä ei voida parantaa, mutta sitä voidaan pitää kurissa lääkityksellä.

SYDÄNSAIRAUDET
Sydänsairaudet ovat joko synnynnäisiä tai hankittuja. Kaikista sydänvioista on synnynnäisiä vain alle 10%. Hankittuja sydänsairauksia esiintyy 10-20%:lla koirista. Hankituista sydänsairauksista kaikki rodut huomioiden on yleisin vasemmanpuoleisen eteiskammioläpän rappeutuma. Lääkehoidolla koira voi tulla toimeen useita vuosia oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Pelkkien oireiden perusteella ei aina voida arvioida onko sydänvika synnynnäinen vai hankittu.

YLIMÄÄRÄISIÄ RIPSIÄ SILMÄLUOMEN SISÄPUOLELLA 
Koirille voi kasvaa ylimääräisiä ripsiä silmäluomen sisäpuolelle kolmella eri tavalla.
Distichiasis aiheutuu luomen reunan talirauhasten muuttumisesta karvaa kasvaviksi soluiksi. Ne sijaitsevat 4-6 mm luomen reunan sisäpuolella.
Trichiasis, luomen ulkopuolella kasvavat karvat vain kääntyvät luomen alle.
Ektooppiset ciliat, mistä tahansa koiran luomen limakalvolta voi alkaa kasvaa karvaa.
Karvojen kasvusta silmäluomen sisäpuolelle on koiralle haitta, mutta karvat ovat poistettavissa. Tämä vaiva on kuitenkin todettu periytyväksi.

Lisää silmäsairauksista, kirjoittanut ell Juha Pärnänen